Sielun maisemani

Sielun maisemani

maanantai 14. syyskuuta 2015

Uutta, uutta, uutta!


Tässä, hyvät naiset ja herrat, ovat laumani uusimmat tulokkaat, Niisku ja Primadonna.



Niisku on erittäin kaunis ja hyvätapainen undulaattinuorukainen ja oikeastaan laumamme oma hurmuri. Niisku on syntynyt 8.4.2015 ja laumaamme hän liittyi 26.7.2015. Niisku on ensimmäinen lintu jonka olen ostanut suoraan kasvattajalta ja tuon kolmen kuukauden luovutusiän näkee kyllä hänen käytöksestään. Tullessaan hän oli oikein hyvin koulutettu ja rohkea; antoi silittää ja hyppäsi sormelle epäröimättä turhia, mutta päästyään Tuitun ja Nyytin seuraan, hän oppi liiankin pian talon tavoille. Asiaan saattaa vaikuttaa tosin myös se, että olin viikon partioleirillä samassa kuussa kun Niisku oli tullut taloon, joten sosiaalistamiseen jäi pieni tauko aika kriittisessä vaiheessa. Ei auta muu kuin aloittaa alusta. 

Primadonna on Satu-Undu joka toi laumaamme aivan uutta väriä saapuessaan luoksemme 31.8.2015. Primadonna (kavereiden kesken Donna) on aivan nimensä mukainen diivailija; nätti ja terävänokkainen, mutta toisin kuin Terroristi-Tuittu, hän ei alennu järsimään kaltereiden maalipintoja vaan on ottanut harrastuksensa kohteeksi uuden lintuhäkkimme puuosat. Saapa nähdä kuinka kauan tuo pysyy pystyssä. Donna on sen verran itsetietoinen ja riippumaton nainen, ettei häntä kovastikaan kiinnosta tällaiset minunkaltaiset ihmisolennot joten häneen en ole vielä saanut oikein mitään kontaktia, mutta jatketaan harjoituksia.

Kuten Donnan esittelytekstistä ilmenee, laumamme lintujäsenet ovat saaneet aivan uuden ja upean häkin. Isäni rakenteli sen minulle tupaantuliaislahjaksi tuossa alkusyksystä. Nyt on tipuilla tilaa tsirputtaa, pulputtaa ja pyrähdellä silloinkin kun en ole paikalla valvomassa vapaalentoja. Kerran on lituparvi päässyt jo räpyttelemään vapaasti, mutta ennen seuraavaa lentokertaa pitäisi tehdä pieniä muutoksia tässä huoneessa ja estää vaatekaappien päälle pesiytyminen.

Noiden uusien lintusten saapumisen jälkeen on ollut mielenkiintoista seurata uuden nokkimisjärjestyksen ja pusutteluparien muodostumista. Ennen
Niiskun tuloa Nyyti ja Tuittu olivat tietenkin kokoajan kahdestaan, mutta Niiskun astuessa kuvioihin, pojat rupesivat heti parhaiksi kavereiksi ja Tuittu joutui jäämään sivustaseuraajaksi. Nyt Donnan liityttyä joukkoon, meno on hieman vapaamielisempää. Eilen aamulla Niisku ja Tuittu pussailivat keskenään ja Donna kiehnäsi Nyytin kyljessä, kun taas illalla Nyyti kuherteli Tuitun kanssa ja Niisku ja Donna pulputtivat kahdestaan. Pääasia on tietysti että kukaan ei jää yksin.

Joka tapauksessa kaikki tirpat näyttävät kotiutuneen oikein hyvin ja kunhan minä vielä itse asetun kunnolla kodiksi ja saan kiinni arjen rutiineista, aloitetaan säännöllinen ja perusteellinen käsitreeni ihan alkeiskurssitasolta. Eli hirssiä häkin pinnojen välistä ja siitä sitten pikkuhiljaa eteenpäin.

Räpistystä ja räkätyksiä.
Ninni ja Lauma





Ei kommentteja: